perjantai 14. elokuuta 2015

Tietokoneen komponentit

Mitkä ovat tietokoneen peruskomponentit?


Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy johon kiinnitetään muut tietokoneen osat ja jonka avulla tietokoneen osat kommunikoivat. Osa tietokoneen osista on valmiiksi juotettuna emolevyyn kiinni, mutta esim. suorittimen ja virtajohdot voi kiinnittää helposti käsin niille varatuille paikoille. Yleisimpiin emolevyvalmistajiin lukeutuu Intel, MSI ja Asus.

Prosessori (CPU) on tietokoneen osa joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä käskyjä. Yksi suoritin voi suorittaa kerrallaan vain yhtä ohjelmaa, mutta nykyisin prosessoreissa on yleensä vähintään kaksi suoritinta eli ydintä. Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljolti prosessorista. Suorittimen nopeus riippuu sen arkkitehtuurista ja kellotaajuudesta (mitataan yleensä mega- ja gigahertseillä). Yleisimmät prosessorivalmistajat ovat Intel ja AMD.

Keskusmuisti (RAM) on tietokoneohjelmien käyttämä työmuisti. Keskusmuistiin latautuu suoritettavat sovellukset ja niiden tarvitsevat tiedot. Tavallisesti keskusmuistin sisältö katoaa virrankatkaisun yhteydessä. Tietokoneen nopeuteen vaikuttaa oleennaisesti keskusmuistin koko ja nopeus.

Näytönohjain (GPUon tietokoneen komponentti joka piirtää grafiikan tietokoneen näytölle. Näytönohjain voi olla emolevyyn rakennettu tai erillinen laajennuskortti. Joissain näytönohjaimissa on lisäominaisuuksia kuten kiihdytetty 2D- tai 3D-grafiikan renderöinti, videokaappaus ja mahdollisuus kytkeä useita näyttöjä.

Virtalähde antaa tarvittavan virran tietokoneen komponenteille.

Massamuistilaite (HDD tai SSD) on tietokoneen kestomuisti, jolle tallennetaan käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmat. Massamuistilaitteet tallentavat tiedon toisin kun keskusmuisti, joten dataa ei tarvi syöttää tietokoneelle uudestaan. Massamuistille tallennettu tieto on binäärimuodossa eli se on koodatuu ykkösiksi ja nolliksi.

Optinen asema on tietokoneeseen kytkettävä lukulaite joka kykenee lukemaan optiseen mediaan tallennettua tietoa (mm. CD- levyt). Osa optisista laitteista pystyy myös tallentamaan ja poistamaan tietoa.

Mitä eri muistityyppejä on?

Haihtuvat muistityypit


  • DRAM muisteja käytetään tietokoneiden keskusmuistina. Näistä käytetyimmät ovat DDR2 ja DDR3 ja vastatullut DDR4. Nämä muistit liitetään tietokoneisiin muistikampoina (alussa SIMM- liittimellä, nykyään DIMM liittimellä. Kannettavissa tietokoneissa on käytössä SODIMM liittimet.) DRAM- muistit tarvii virkistää, sillä tieto ei jää staattisena muistiin.



  • SRAM eroaa DRAM muistista siten että se ei tarvitse virkistystä koska muistin tyyppi on staattinen. SRAM muisti pysyy niin niin kauan tallessa kunnes tietokone sammutetaan. SRAM- muistia käytetään lähinnä puskuri- ja välimuistina, sillä se vie paljon enemmän tilaa piiriltä kun DRAM-muisti. SRAM muistia ei enään laajemmin käytä. SRAM muistia käytetään enään vain puskureissa.



  • eDRAM on integroitu piiriin tai suorittimeen. eDRAMin käyttökustannus on korkeampi kun DRAMissa mutta teho ylittää DRAMin käyttötehon. eDRAM tarvii virkistystä sillä se lukeutuu DRAM- muisteihin. Tätä muistia käyttää useat prosessorit ja laitteet kuten Sonyn PlayStation 2.



  • 1T-SRAM on pienempi versio SRAM- muistista ja vie yhtä paljon tilaa kun DRAM muisti. 1T-SRAM:illa on lähes samat ominaisuudet kun SRAM:illa kokoa lukuun ottamatta. 1T-SRAM muisti on nopeampaa kun eDRAM- muisti. Nintendo GameCube oli ensimmäinen laite joka käytti 1T-SRAM- muistia.




Haihtumattomat muistityypit

  • Flash- muisti on puolijohdemuisti, joka voidaan tyhjentää ja uudelleen ohjelmoida. Flash-muisti ei haihdu ja voi säilyä jopa 10 vuotta ilman virtaa. Flash- muisti ei käytä liikkuvia osia. Nykyään Flash- muistia käytetään mm. muistitikuissa ja SSD- muistissa.

  • ROM eli lukumuisti on suoritinta käyttävän laitteen pysyväismuisti. ROM:iin ei voi tehdä muutoksia normaalikäytön aikana. ROM- muistia käytetään nykyisin automaatiossa, tietokoneissa ja sulautetuissa järjestelmissä.



Mitä eri massamuistityyppejä on (sisäiset ja ulkoiset)

Massamuisti voi olla mekaanista, optista, sähkömagneettista tai puolijohdemuistia. Massamuistina voi toimia mm. kiintolevyt, SSD:t, Massamuistien yleisimmät liitännät ovat SATA, IDE/ATA ja SCSI.

Tietokoneen sisäistä muistia hankkiessa tulee huomioida.

  • Muistin koko
  • Muistin nopeus
  • Onko tietokoneessa oikeita liitäntöjä muistiin



2 kommenttia:

  1. Hyvä blogipostaus joka sopii niin alottelijalle kuin konkarille näissä jutuissa.

    VastaaPoista
  2. Hyvä blogipostaus joka sopii niin alottelijalle kuin konkarille näissä jutuissa.

    VastaaPoista